joten lähdin kyläkauppaan joka on 1km päässä.
Aamukahvi pari omenaa, croissantti.
sit ajattelin että jostain kyyti tarvii saada, joten pikku katuja kohti saint John kylää..
jonka tiesin olevan tossa suunnassa.
useamman korttelin kävelin, kattelin paikallis asumusta, olin ehkä enemmän se nähtävyys kun mitä minä näin..
Mukavasti kaikki moikkas mutta "pieni" varaus on itsellä päällä kun kävelee valkosena miehenä tummalla alueella.
Bongasin bussin (hiace) ja kysyin meneekö se keskustaan, menee..
hienoa! eipä oo paikallista rahaa yhtään vieläkään joten katselin mitä muut maksaa
kysyin sit kun suurinpiirtein tiesin hinnan , että 1vai2 US Dollaria. yksi riitti. eli matka oli 2,5paikallista rahaa..
Menin perille asti keskustaa, markkinoille ja katsoon sopivaa paikkaa missä syödä aamupala jonka olin ottanut mukaan. Satamassa ei ollut kivaa, beachiä etin mutta en löytänyt joten etsin WIFI paikkaa.. eipä löytynyt sitäkään..
no jos tuossa keskustan pohjoispuollella olis ranta, intuitioon luotan..
Sinne päin..
Ihan alkuu loppu turistit, sitten alko olla talon sijaan hökkeli asutusta ja kaikennäköistä auton raatoo tiellä yms..jengi huuteli Whiteboy pihoistaan..
joten tajusin olevani Gethon sydämessä ja en ollut kovin tervetullut tänne.
ei löytynyt rantaa, mutta sydän alkoi pumppaan hieman nopeammin..
yksi hieman ganstan näköinen huuteli että "tykkäänkö mun vartalosta"
se taisi olla sitten se lopullinen ajatus siihen että kierrän korttelin , en siis palaa takas samaa tietä, ja suuntaan takas turisti alueelle.
Charlie, oli huutelu nimitys myöskin, mutta oli niitä muutamia,
jotka vaan kysy että all right?
en löytänyt rantaa, mutta löysin epämukavuus alueen josta en pidä..
kuljettuani taas sivistykseen
Löysin Subwayn ja sain aamupalaa.. nam..
Kartta puuttui multa täysin, samoin verkko, joten silmät suljettuna tässä etsin asioita. ei helppoa.
poikesin kuitenkin markkinoilla, kauppahallissa, yms pikku nähtävyydet.
kauppahalli
Saarien perustaja
saa soittaa apua :D
lämmin oli kävellä..
pikku kaupasta sain vinkin, että museossa olis ilmasia karttoja.
joten sinne...
Sain kartan ja hyppäsin taksiin, keskusta sai jäädä-
7km päässä oli ranta jota olin etsinyt, mutta kylän
pohjoispuolella jokatapauksessa :D
Valkoinen puuteri hiekka, turkoosi meri.
ja jalat poikki, istuin hetkes ravintolaan, otin oluen ja nautin vaan olemisesta ja maisemasta.
Kävelin rantaa pitkin, väliin pysähdyin varjoon istumaan ja katseleen ihmisiä..
aikaa sitten purjevene oli ajatunut/ hurrikaani hoitanut rannalle, yleinen ranta ja muutama öky hotelli (300-500us$/ yö) oli siis tällä Dickeson Bay alueella.
olihan se
ranta vaan jatku
hetki varjossa
paikallis bussilla siirryin takas kyläkaupalle, josta hotellille kävellen, kun olin jo seikkaillut päivän klo8-16. kilometrejä tuli kyllä, joten iltapala oli mukana..
terassi tarjosi auringon laskun ja tv tarjosi leffan.
suunnittelin paripäivää eteenpäin juttuja koska tämä oli viimeine yö jonka olin varannut..
rauhassa terassilla..
ja juurikun leffassa oli jännä paikka, niin sähköt poikki.
hahahaaa.
koirat meni ihan sekasin ulkona, joten kattelin verhon raosta mitä tapahtuu.. oliko se vaan tämä talo vai kortteli joka pimeni?
20min kesti ja sit palas maailmaan valoa..
leffa jatku ja maailma on vielä kohdallaan....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti