Powered By Blogger

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Huahine


 To 24.3  Moorean leirialuuen edessä odotellaan kyytiä lentokentälle, joka oltiin tilattu puhelimella.. 
yksi yritys tekee kuulemma päivässä kaksi keikkaa kentälle..
No 25min. olí kulunut ja kyytiä ei näy… Bussi tulee, jee hyppäämme kyytiin. 
Ei näytä ainakaan kovin uudelta, mutta tämähän olikin paikallisbussi
No, oikea on suunta ja matkalla ollaan.. ei kai sitä kyytiä sit ollutkaan.. ?? 
30min. päästä ollaan jo lentokentän kohdalla, mutta kuski ajaa ohi…  onneks siinä samalla nousee joku kyytiin, niin kerkesimme huudella kuskille että me jäätäis pois. Siihen tien pieleen jäimme ja kävelimme 300m. kentälle. maksoimme yht 600F$ = 5€. ja se tilattu kyyti olisi maksanut  2000F$= 16€ , joten säästettiin siinä lounaan hinta!
Olimme siis lentokentällä, jossa meillä oli aikaa 1,5h koneen lähtöön. 
Meidän sama kone ottaa mukaansa BoraBoran ja Huahine:n matkustajat.

Huahine:lle laskeuduttiin 30min lentomatkan jälkeen.
Mitään majoitusta ei oltu varttu "varmaksi".. Ja taaskaan ei ole takseja tällä pikkukentällä, johon meidän lisäksi tuli noin 20hlö.
Kysyimme kyytiä kaverilta (ladyboylta) , joka otti pariskuntaa kyytiin.
Heh, Pete räpytti silmiään pikkusen ja saimme kuljetuksen ilmaiseksi Pension Fare Maaevaan (noin 5min. ajomatka),
mutta kävellen se olisi ollut 30min vähintään rinkat selässä.. ja hiki olis tullut kyllä siinä keskipäivän paahteessa..

Otettiin paketti, jossa oli scootteri 50cc ja huone. Yht 10500F$ =80€ jääkaappi, AC, 40m2 
Tämä paikka oli 3km keskustasta, joten kohti kauppaa Scootterilla samantein.
Iso Marketti löytyikin ihan "keskuskadulta" (100m pitkä) ja kauppakassiin tuli lounas ja aamupala.
Patonki on täällä se "leipä", joka on ihanan tuoretta, mutta on sitten myös paahtoleipää, joka ei ole niin tuoretta. 
Joten puolikas patonki /hlö ja emmeet väliin ,lounaaksi, Nam!!

Takas Scootterin selkään ja kohti seikkailua ympäri Pohjois-saarta.. lähdimme kiertään myötäpäivää ja kun tämä on Niiiiin iso tää saari..
ekan 10min jälkeen tuli jo ylämäki 2km 15% nousua. 
No toi jalkovälikone hyytyi heti, mutta jaksoi silti vetää koko matkan ylös kävelyvauhtia..
Upea oli näköalapaikka, ehkä noin 200m korkeudelta… loppumatka menikin sitten mukavasti

Kävimme myös kysymässä toista majapaikkaa, joka oli lähempänä keskustaa, huoneen hinta oli sama(7000F$),
 mutta hintaan kuului myös fillareitten ja kajakin käyttö ilmaiseksi.. 
sekä aamupalaksi, patonkia ja kahvia, teetä, kaakaoo, joita sai itse keittää…
Paikassa oli myös pieni kommuunikeittiö, joten pystyi itse valmistamaan ruokaa.. voidaan edes jossain säästää,
kun muuten kaikki maksaa ihan törkeesti……..( ainakin meidän mielestä..) 
paitsi se Patonki, joka maksaa vaan n. 0,40 - 0,50€ ja on aikas iso pötkö :))

Jokainen paikallinen, joka tuli vastaan sillä reissulla vastaan morjesti oikeen kunnolla lapa pystyssä.. 
No täällä kaikki tuntee toisensa…
Ja takas morjestettiin aina ja kunnolla. Moro!!

35km saatiin mittariin ja oltiin takas jo keskustassa. Mopo parkkiiin ja rantakadulle syömään illallista. Paikalliset nuoret pojat oli laittanut laiturille rampin, josta sai hyvät ilmalennot mereen filarilla. 
Voltti eteen, taakse, side kick ja 360` oli näytös listalla. 
Märkä alastulo ei haitannut, mutta suhteellisen syvä oli laiturinkohdalta, joten fillarin haku pohjasta teki toisinaan haastetta..

Nautimme auringolaskusta ja illalisesta. Scootteri käynnisty ja vei meidät nukkumaan..





-loput kävellen-

-Pension Maaeva-
patonki lounas


-näköalapaikka-

-backflip-


-illallinen ja auringonlasku-


 Seuraavana päivänä olikin sitten muutto sinne toiseen paikkaan. 
Pakattiin rinkat ja eikun scootterin selkään.. ( olis ollut kuvan paikka ) Puolet kamoista mukaan ja Jenni jäi tekemään Check In:ä 
Pension Ariitereen, kun Pete haki sillä välin vielä loput kamoista. 
Täällä kun puhutaan sitä ranskaa ja tahitia ja tuo englanti on monella aika heikossa… 
No nuori nainen (haus kiipping)  siinä yritti parhaansa mukaan selvittää asoita ja oikeen hienosti tultiin juttuun, 
mutta yksi pieni problema oli, että oven lukko oli rikki, niinku TÄ!!!   
Pete kun tuli paikalle, asia selvis myös hänelle ja eikun vaatimaan, joko toista huonetta tai edes avainta toiseen oveen
( oli siis terassin ovi, jota käytimme ja varsinainen ulko-ovi, jota ei käytetä..) 
Toista huonetta ei ollut vapaana, joten se nainen yhdessä puutarhurin kanssa yrittivät löytää avainta siihen ulko-oveen ja kokeilivatkin monta avainta.. 
Sillävälin Jenni kaivoi pinsetit ja kynsisakset ja alettiin kokeileen terassin ovea,
josko löytyis joku keino, koska sinne lukkoon oli siis katkennut se avain.. 
Pete sai kun saikin niillä kynsisaksilla käännettyä lukkopesässä sitä katkennutta avainta niin, että ovi meni lukkoon… 
He eivät huomanneet asiaa, joten tinkasimme huoneen hintaa, koska lukko ei toimi, ja se oli OK!    
Ja Puuha-Pete , joka kaiken korjaa, käänsi siis kynsisaksilla oven aina lukkoon…. :)))) huone 6000F$ = n.50€
sis aamupalan, AC, TV:n, fillarit, kajakit..

Sitten lähdimmekin tekemään vielä kierroksen Etelä-saaren kärjen ympäri, koska scootteri piti palauttaa vasta iltapäivällä.
Ja jätimme pari pyykkipussia (haus kiipingille) Vatai=tytön nimi, joka halus välttämättä pestä pyykkimme,
sanoimme että voimme kyllä itsekin laittaa pyykit koneeseen, mutta ei…… no puhtaat pyykit odotti meitä, kun palasimme takaisin. 
Huahinen saari on kuin iso 8 eli keskellä on silta kahden saaren välillä.. 
Tie kulki rantaa pitkin ja nautimme paikallisesta erilaisuudesta. 
Osa asuu täällä pahvilaatikossa, peltikasassa, puutalossa, vanerihökkelissä ja osalla kivitalo? 
Työporukka kulkee enimmäkseen polkupyörällä, omistajat autolla.. lapsilla ei ole aina puhtaita vaatteita tai kenkiä.. 
Tämä on siis paratiisi saari! Vai onko??
No on täällä sentään Koulu+ Gollege ja useita kirkkoja.
Saariston paras Supermarket ja bensa-asema, AT ja vanilijaviljemiä, 
Saimme myös henkilökohtaisen kierroksen vaniljaviljelmillä Eteläsaarella, kun vaan ajoimme pihaan. 
Paikallinen työmies Franscua kertoi kaiken Ranska Englanti Tahiti käsikielellä. Yritystä oli ja hän oli todella ylpeä työstään..
Antoi meille myös Pomelo hedelmän mukaan. 
Emme kuitenkaan ostaneet häneltä vaniljaa, koska rajojen yli ei voi viedä elintarvikkeita, eikä täällä oikeen tule käytettyä sitä… 
Rommin maustamiseenkin menee 3kk… eikä Jenni ala nyt leipomaan vaniljapullaakaan…. 
Paikallinen Rommipullo maksaa marketissa 0,75L / 1700F$ = 13,5€ 
Emme ole ostaneet sitä!!

Sitten taas Supermarketin kautta, koska scootterilla menee mukavammin ruokakassit.
Eka pysähdys Pension Aritereehen pudottaan ruokakassit ja sitten Scootterin palautus 2km päähän Pension Maaevaan.

Lenkkarit jalassa päiväkävely takaisin uuteen osoitteeseen.. 
Uima-allas houkutteli heti. Sitten lounaaksi nuudelikeittoa ja patonkia tietysti..
Aurinkoa käytiin ihastelemassa, kun se painui taas mereen.. sitten olikin jo illallisen aika…
Pastaa ja kastiketta kommuuni keittiössä.. kissat tulivat kerjäämään sapuskaa, nyt ei herunut mitään..  
Moorean Rekku koira oli paras :))) 
se oli niin kiltti ja seuras meitä kauppaan, ravintolaan, kajakkiretkellekin se käveli rantaa pitkin jonkun matkaa…




-ihan kiva maisema-

-rantahuvila-

-Inkivääri kasvi-

-VanillaFrank & Pete-


-illallinen-

-ennenmuinoin tehtiin katiska kivestä-

-50cc-

-Talo-

-Rapuja-

-kuva kertoo kaiken-



-pastaa ja kastiketta-

-kissan päivät-


Moorean Rekkukoira seurasi meitä joka paikkaan




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti