6.3 mutka-matka jatkui...

Queenstown jälkeen siirrymme mutkatielle kohti länsirannikkoa. Tie mutkittelee hobittipuiden ja jylhien vuorten välissä.

Lumihuippuiset alpit vilahtelee vähän väliä, kun tulee sopiva aukio.. 

Etenemme mukavasti kohti merta ja pysähtelemme valokuvaamaan monia upeita paikkoja.

Nautimme, kun maisema vaihtuu ja näkymät ovat todella kauniita.

Turkooseja puroja , upeita vesiputouksia, hobiittipuita, lumihuippuja… niin kaunista. 

Mutkatiet on välillä niin tiukkoja, että nopeus putoaa 30km/h, mutkissa on myös suositus nopeudet 35-45-75 jne

-mutkateitä-

-Strong Man-

-Upeeta maisemaa-

-Löydä Pete kuvasta-??

-Hobittipuita-

-Thunder Creek Falls 28m-

Täällä vesi määrää missä tie menee.. Sillat ovat 1 kaistaisia, joten jommassa kummassa päässä joku odottaa..

Rannikolla on uhkeat aallot ja jylhät rinteet, jota tie nöyrästi mutkittelee..

Ranta muuttuu taas vuoristotieksi ja mutkaa on toisen perään.

Kaunis sateenkaari johdattaa meitä viimeiset kilometrit.

Pitkän päivän päätteeksi pysähdymme Frans Josef Glasier paikkaan, pieni kylä, jossa otamme huoneen.. 

Tarvii päästä lakanoidenväliin, ei halua palella täällä, jossa jääkauden jäätiköt sulaa…

Saamme huoneen ja iltapalan jälkeen uni tulee vaikka Benji hypyt on vielä mielessä tarkkoina kuvina..